tiistai 17. huhtikuuta 2012

My style, part 1

Jokin aika sitten minulle kerrottiin, että "mulla on tyyli". Tämä paljastus tuli hyvien ystävieni suusta, ja  jäi siksi jotenkin tuonne takaraivoon vikisemään: mä kun itse en oikein tiedä mikä mun tyyli on, onko mulla sellaista ylipäätään, ja millaiset vaatteet jäävät poikkeuksetta kaapin perukoille. Nyt ajattelinkin siis selventää ajatuksiani postauksen (tai kahden) muodossa.
     Nyt, kun lukion ensimmäinen vuosi on lopuillaan, olen huomannut, ettei vaatteiden tarvitsisi olla enää niin käytännöllisiä ja "huomaamattomia", massaan sulautuvia, kuin ylä ja -alakoulussa. Jokainen uskaltaa täällä jo olla oma persoonansa, ja sitä voi pukeutumisellaan ilmaista pelkäämättä tulevansa kiusatuksi tms., eikä vaatteiden likaantumista ("en laita valkoista paitaa kun on spagettia koulussa") tarvitse pelätä :D (paitsi omalla kohdallani en olis kuitenkaan ihan niin varma). Onpa jänskää kasvaa aikuiseksi :D.


Nämä Alexa Chungin tähdittämät kuvat ilmentävät sellaista klassista, tyttömäistä ja melko vähäeleistä, mutta silti "sen jonkun" sisältämää tyyliä, joka vaikuttaisi juuri tällä hetkellä miellyttävän silmääni (no okei, noi aurinkolasit on ehkä vähän liian scifi-henkiset :D). Pitsi, rusetit, herkät pehmeät neuleet, mekot, laskeutuvat kankaat, tummat housut ja herrainkengät ovat tällaisen tyylin avainsanoja, jotka minun kohdallani muutamia lukkoja avaavat :).


Kummaa, miten se, mikä on aina kulloinkin muotia, alkaa hiljalleen miellyttää omaa silmää. Tänä keväänä on näkynyt paljon preppy casual -tyylisiä vaatteita, joista läpikuultavat rennot kauluspaidat, värikkäät kapeat farkut ja raidat näyttää musta ihan hurjan kivoilta, kun värikkyys haihduttaa sisäoppilaitos-vaikutelman. Tosin en ole varma onko sekään paha asia vähässä määrin (lienee meidän musikaalin syytä?) :)
      Tässä olisi pieni yhteenveto minun klassisesta puolestani. Harmi, että arkena sitä vaan yleensä pitäytyy mahdollisimman helpoissa vaatteissa, joiden mätsäämistä toisiinsa ei juuri tarvitse miettiä. Joskus silloin tuleekin sellanen "oonpa mä tylsä" -fiilinki, kun marraskuussa huomaa päivä toisensa jälkeen vetävän päälleen keskisinisiä farkkuja ja mustaa neuletakkia :D. Vuodenaikojen vaihtelut onneksi luovat aina uutta inspiraatiota pukeutumiseen, nyt on siis varsin otollinen aika taas uusille asukokeiluille. Josko se oma tyyli taas sieltä lisää hahmottuisi hiljalleen...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti